Tämä on suositeltu artikkeli

The Beatles

Frahn Wikipidia
Jomp go a: navigieshan, saach
The Beatles

The Beatles nuo az Di Biiklz wehn a rak ahn pap ban frahn Livapuul, Ingglan we faam ina 1960. Juurin dehn kiarier, di gruup muosli kansis a John Lennon (Jan Lenan), ridim gitaar, vuokal; Paul McCartney (Paal Makaatni), bies gitaar, vuokal; George Harrison (Jaaj Arisn), liid gitaar, vuokal; ahn Ringo Starr (Ringgo Staar), jrom, vuokal. Alduo dehn inishal myuuzikal stail wehn ruut ina 1950z rak ahn ruol ahn skifl, di gruup wok wid difrant myuuzikal jaanra, rienj frahn Tin Pan Ali tu saikidelik rak. Dehn kluoz, stail ahn stietmentdem mek dem chren-seta, wails dehn gruohin suoshal awiernis mek dehn influens exten ina di suoshal ahn kolcharal revaluushan a di 1960z. Afta di ban brokop ina 1970, aal fuo memba hembaak pahn soksesful suolo kiarier.

Di Biiklz wehna wan a di muos kamorshali soksesful ahn kritikali akliem ban ina di ischri a papiula myuusik, a-sel uoba wan bilian rikaad intanashinali. Ina di Yuunaitid Kingdam, Di Biiklz riliis muo dahn 40 difrahn singl, albom, ahn EP wa riich nomba wan, wa orn muo nomba wan albom (15) dan eni ada gruup ina UK chaat ischri. Dis kamorshal sokses ripiit-ripiit ina nof ada konchri; dehn rikaad company, EMI, hestimiet se bai 1985 dehn wehn sel uoba wan bilian rikaad wolwaid. Askaadn tu di Recording Industry Association of America (Rikaadn Indoschri Asuosieshan a Morka), Di Biiklz sel muo albom ina di Yuniatid Stiet dan eni ada ban. Ina 2004, Rolling Stone (Ruolin Tuon) magaziin rangk Di Biiklz nomba wan pahn ilis a 100 Grietis Aatis a Aal Taim. Askaadn tu sed siem magaziin, Di Biiklz inovietiv myuusik ahn kolcharal impak elp difain di 1960z, ahn dehn influens pahn pap kolcha stil evident tide. Ina 2008, Billboard (Bilbuod) magaziin riliis wahn lis a tap-sela At 100 aatis fi silibriet di chaat fiftiet anivorsari; Di Biiklz de pahn tap.

Commons
Wikimedia Commons ab midia rilietid tu: The Beatles.