Tämä on suositeltu artikkeli

Statiu

Frahn Wikipidia
Jomp go a: navigieshan, saach
Di Tingka (The Thinker), bai Ogost Ruodah (Auguste Rodin) c. 1902, Branz, Ny Carlsberg Glyptotek, Copenhagen, Denmaak
Leshan Jayant Buda, c. 803, stuon statiu kaav outa mountnsaid ina Leshan, Chaina

.

Statiu a skolpcha we riprizent wan or muo smadi ar animal (ingkluudn abschrak kansep aligarikali riprizent az piipl ar animal), naamali ful-lent, az opuoz tu a bos, ah akliis nier tu laif-saiz, ar laaja.[1] Sumaal statiu, yuujali likl anof fi kiah pikop, kaal a statyuet ar figariin.

Di definishan a statiu no aalwiez klier-kot; ikueschrian statiu a smadi a-raid aas, soertnli ingkluud, ah ina nof kies, laka Madana ah Pitni ar Pieta, skolpcha a tuu smadi wi kount azwel.

Statiu eh-projuus ina nof kolcha frah bifuo-ischri tu di prezant; di uolis nuo statiu diet tu bout 30,000 ier ago. Di wol taalis statiu, Spring Templ Buda, a 420 fut (128 m), ah ilokiet ina Lushan Kounti, Henan, Chaina.

Refrans[edit | edit suos]

  1. Merriam Webster's Dictionary difain statiu az: "wah chrii-dimenshanal riprizentieshan yuujali a smadi, animal, ar mitikal biin we eh-projuus bai skolpcharin, maglin, ar kyaasin" [1]