Tämä on suositeltu artikkeli

Joermani

Frahn Wikipidia
(Riidirek frahn Jormani)
Jomp go a: navigieshan, saach
Fedaral Ripoblik a Joermani
Bundesrepublik Deutschland
Flag of Germany.svg Coat of arms of Germany.svg
Einigkeit und Recht und Freiheit
EU location GER.png
Jinaral Infamieshan
Kiapital: Boerlin
Ofishal langwij: Joerman
Adminischrieshan
Govament:
• Prezident: Joachim Gauck
• :
Ieria: 357 168 km²
Papilieshan: 81 292 400
Densiti: 223
Adaels sitn
Koransi:
Kaalin kuod: +49
ISO 3166 kuod: 276 / DEU / DE
Intanet TLD: .de

Joermani, ofishali di Fedaral Ripoblik a Joermani (Joerman: Bundesrepublik Deutschland), a wah konchri ina wes senchral Yuurop. Ibaada di Nedalanz, Beljiom, Logzimboerg, Frans, Suitsalan, Aschria, Chekia, Puolan, ah Denmaak. Ikompraiz a sixtiin stiet, ah di kiapital a Boerlin. Di ofishal languij a Joerman.

Juurin di Ruoman piiriad, i eh-inabit bai vierios Joermanik piipl. Lieta, ina di naint ah tent senchri, ibikomps wah senchral paat a di Uoli Ruoman Empaya, we laas tel 1806, wen Napuolian dizalbi. Juurin di naintiint senchri, aal a prezant-die Joermani tek uoba bai Prosha, ah faam ina di Joerman Empaya. Di Joerman Empaya laas tel 1918, wen di Alaidem difiiti ina Wol Waar I. Iton ripoblik frah 1918 tel 1933. Ina 1933, Adalf Itla eh-bikomps di fiura ah meki wah diktietaship. Anda Itla ruul Joermani expani terichri, ah poersikiut di Juudem. Lieta, deh chrai fi extoerminiet di Juudem altugeda ina Di Olokaas. Wen Naatsi Joermani invied Puolan ina 1939, Britn ah Frans diklier waar pah Joermani, ah Wol Waar II taat. Ina di hoerli stiej a di waar, Joermani tek uoba nof a Yuurop, bot ina di hen, iluuz. Afta di war, Joermani hakiupai bai Frans, Britn, di Yunaitid Stiet, ah di Suoviet Yuunian. Di ieria hakiupai bai di Suoviet Yuunion eh-bikomps Iis Joermani, we ena kamiunis, ah di res eh-bikomps Wes Joermani, we dimakratik. Ina 1991, di tuu Joermani dem moerj ina prezant-die Joermani.

Commons
Wikimedia Commons ab midia rilietid tu: Joermani.