Tämä on suositeltu artikkeli

Japaniiz languij

Frahn Wikipidia
Jomp go a: navigieshan, saach
Map a Japaniiz dayalek ah Japanik languij

Japaniiz (日本語 Nihonggo, nihõŋɡo ar nihõŋŋo) a wah Iis Iejan languij spiik bai bout 125 milian spiika, praimerili ina Japan, we a di nashinal languij. A memba a di Japanik (ar Japaniiz-Riukyuan) languij fambili, uufa rilieshan tu ada languij gruup, potikiula tu Korian ah di sojes Alteik languij fambili, anda dibiet.

Likl nuo bout di languij priyischri, ar wen ifos apier ina Japan. Chaini dakiument frah di 3d senchri rikaad wan ah tuu Japaniiz wod, bot sobstanshal tex neh apier tel di 8t senchri. Juurin di Heyan piiriad (794–1185), Chaini languij eh-ab kansidarebl influens pah di vokiabileri ah fonalaji a Uol Japaniiz. Liet Migl Japaniiz (1185–1600) si chienj ina fiicha we bringi kluosa tu di madan languij, azwel di fos apierans a Gairaigo (Yuropiyan luonwod). Di tandad dayalek muuv frah di Kansai riijan tu di Edo (madan Tuokio) riijan ina di Hoerli Madan Japaniiz piiriad (hoerli 17t senchri–migl-19t senchri). Afta di hen a Sakoku (Japan self-impuoz aisolieshan) in 1853, di fluo a luonwod frah Yuropiyan languij ingkriis signifikantli. Ingglish luonwod in potikiula eh-bikom muo ah muo friikuent, ah Wasei-eigo (Japaniiz wod frah Ingglish ruut) prolifariet.