Tämä on suositeltu artikkeli

Poliis

Frahn Wikipidia
Jomp go a: navigieshan, saach
Joerman Stiet Poliis afisa ina Amboerg, wid di rangk a Polizeihauptmeister mit Zulage (Kanfoerm Poliis Saajan Mieja)

Poliis fuos a kanstityuutid badi a poersn impowa bai di stiet fi infuos di laa, protek prapati, ah limit sivl disaada.[1] Deh powa ingkluud di lijitimaiz yuus a fuos. Di toerm muos kamanli asosiet wid poliis saabis a savrin stiet we aataraiz fi exasaiz di poliis powa a dat stiet widin a difain liigal ar terituorial ieria a rispansibiliti. Poliis fuos noftaim difain az sepret frah milichri ar ada aaganizieshan invalv ina di difens a di stiet gens farin agresa; ousomeba, johdaamarii a milichri yuunit chaaj wid sivl poliisin.

Laa infuosment, ousomeba, kanstityuut onggl paat a poliisin aktiviti.[2] Poliisin eh-ingkluud wah rienj a aktiviti ina difrah-difrah sitieshan, bot di pridaminant wandem kansoern wid di prezavieshan a aada.[3] Ina som sasayati, ina di liet 18t ah hoerli 19t senchri, demaya eh-divelop widin di kantex fi mentien di klaas sistim ah fi di protekshan a praivit prapati.[4] Nof poliis fuos sofa frah poliis karopshan tu a grieta ar lesa digrii. Di poliis fuos yuujali a poblik sekta saabis, miinin se deh get pie chuu taxiz.

Altonitiv niem fi poliis fuos ingkluud kanstabileri, johdaamarii, poliis dipaatment, poliis saabis, kraim privenshan, protektiv saabis, laa infuosment iejensi, sivl gyaad, ar sivik gyaad. Memba maita refa tu aa poliis afisa, chuupa, sherif, kanstabl, rienja, piis afisa ar sivik/sivl gyaad.

Az poliis muotaim intarak wid indivijal, slang toerm fi dem plentiful. Nof a dem a deked ar senchri uol duo di etimalaji kuda eh-laas.

Refrans[edit | edit suos]

  1. "The Role and Responsibilities of the Police." Policy Studies Institute. Nuoroda tikrinta 2009-12-22.
  2. Walker, Samuel (1977). A Critical History of Police Reform: The Emergence of Professionalism. Lexington, MT: Lexington Books. p. 143. ISBN 978-0-669-01292-7. 
  3. Neocleous, Mark (2004). Fabricating Social Order: A Critical History of Police Power. Pluto Press. pp. 93–94. ISBN 978-0-7453-1489-1. 
  4. Siegel, Larry J. (2005). Criminolgy. Thomson Wadsworth. pp. 515, 516.  Google Books Search