Ischri a Japan

Demya piej ya a fi wah nesiseri aatikl.
Fram Wikipidia

Di ischri a Japan we rait dong taat wid likl infamieshan bout Twenti-Fuo Ischri, wahn kaelkshan a Chiniiz istarikal tex, ina di fos senchri AD. Bot, evidens se piipl wehna liv pan di ailan a Japan ina di opa pieliolitik piiriad. Afta di laas ais iej, roun 12,000 BK, di rich iikosistim a di Japaniiz aachipelago promuot yuuman divelopment. Di orlies pachri nuon tu man mek ina di Jōmon piiriad.

  • Jōmon (bifuo ischri – sorka 300 BK)
  • Yayoi (sorka 300 BC – 250 AD)
  • Yamato (sorka 250 AD – 710)
    • Kofun (sorka AD 250 – sorka 538)
    • Asuka (538–710)
  • Nara (710–794)
  • Heian (794–1185)
  • Kamakura (luk pan tu Kamakura Shogunate) (1185–1333)
  • Kenmu restarieshan (1333–1336)
  • Muromachi (niem tu Ashikaga Shogunate) (1388–1573)
    • Nanboku-chō (1336–1392)
    • orli paat a di Sengoku piiriad (1392–1573)
  • Azuchi-Momoyama piiriad (1573–1603)
    • laas paat a di Sengoku piiriad (1573–1603)
  • Edo (niem tu Tokugawa) (1600–1867)
  • Meiji (1867–1912)
  • Taishō (1912–1926)
  • Shōwa (1926–1989)
    • Expanshanizm (1926–1945)
    • Japan aanda akyupieshan (1945–1952)
    • Puos-akyupieshan (1952–1989)
  • Kantemporeri (1989–nou)