Tämä on suositeltu artikkeli

Igor Stravinsky

Frahn Wikipidia
Jomp go a: navigieshan, saach
Igor Fyodorovich Stravinsky

Igor Fyodorovich Stravinsky, nuo az Iiguor Schravinski (17 Juun 1882 – 6 Iepril 1971) wehna Roshan-baan kompuoza, uu nof piipl kansida fi bi di muos influenshal kompuoza a 20t senchri myuuzik. Im a di kwintisenshal kazmopalitan Roshan niem bai Time magazine az wan a di 100 muos influenshal smadi a di senchri. Pan tap a di rekanishan ihn risiiv fiihn kampozishandem, ihn alzwel achiiv fiem az pianis ahn kandokta, aafn a di primier a ihn wokdem.

Schravinski kampozishanal kiarier wehn nuotobl fii stailistik daivorsiti. Ihn fos achiiv intanashinal fiem wid chrii bale komishan bai di himprisario Sergei Diaghilev ahn pofaam bai Diaghilev Ballets Russes (Roshan Baledem): L'Oiseau de feu ("Di Fayabod") (1910), Petrushka (1911/1947), ahn Le Sacre du printemps ("Di Rait a Spring") (1913). Di Rait, provuok rayat weni primier, ahn chransfaam di wie ou sobsikwent kompuoza tingk bout ridmik schrokcha, ahn wehn muosli rispans fi Schravinski henjuorin repitieshan az myuuzikal revaluushaneri, a-push di bongjri a myuuzikal dizain.

Afta dis fos Roshan fiez Schravinski ton tu nioklasisizam ina di 1920dem. Di wok frahn disya piiriad ten fi mek yuus a chradishanal myuuzikal faam (concerto grosso, fiuug, simfani), nof taim kansiil vien a hintens imuoshan biniit sorfis apierans a ditachment ar asteriti, ahn aafn pie chribiut tu di myuuzik a horlia maasta, fi hegzampl J. S. Bach ahn Tchaikovsky.

Ina di 1950dem ihn adap siirial prosiija, ahn yuuz di niuu tekniik uoba hihn laas twenti ier. Schravinski kampozishan a dis piiriad shier chriet wid aal a ihn horlia houtput: ridmik enaji, di kanschrokshan a hextenout meladik aidie out a fiuu tuu, ar chrii, nuot seldem, ahn klariti a faam, a hinschrumentieshan, ahn a hotarans.

Ihn alzwel poblish wahn nomba a buk chruuhout ihn kiarier, almuos alzwie wid di ied a kalaborieta, somtaim ihn no gi dem kredit. Ina ihn 1936 aatobayagrafi, Chronicles of My Life (Kronikl a Mi Laif), rait wid di elp a Alexis Roland-Manuel, Schravinski hinkluud ihn hinfamos stietment se "music is, by its very nature, essentially powerless to express anything at all." Wid Roland-Manuel ahn Pierre Souvtchinsky ihn rait ihn 1939–40 Harvard University Charles Eliot Norton Lectures, ush ihn diliba ina French ahn lieta kalek aanda di taikl Poétique musicale ina 1942 (chransliet ina 1947 az Poetics of Music). Sebral intaviuu we ihn gi Robert Craft publish afta az Conversations with Igor Stravinsky. Dehn kalaboriet pahn faib forda valiuum uoba di fala'in deked.