Ienshent Ruom

Ienshent Ruom wena Italik sivilizieshan we bigin pah di Italian Peninsiula az hoerli az di 8t senchri BKE. Lokiet pah di Meditarienian Sii ah senta pah di siti a Ruom, iexpan teli bikomps wan a di laajis empaya ina di ienshent wol wid estimet a 50 tu 90 milian inabitant (rofli 20% a di wol papilieshan deh taim de) ah iweh-kova 6.5 milian skwier kilomita weni de a ipiik bitwiin di fos ah sekan senchri KE.

Ina apraximetli 12 senchri a egzistans, Ruoman siblizieshan shif frah manaaki tu wah klasikal ripoblik ah den tu wah ingkriisinli aatokratik empaya. Chuu kangkues ah asimilieshan, iweh-kom fi daminiet Sodan ah Westan Yuurop, Ieja Maina, Naat Afrika, ah paat a Nadan ah Iistan Yuurop. Ruom weh pripandarant raichuu di Meditarienian riijan ah wena wan a di muos powaful entiti a di ienshent wol. Muotaim igruup ina klasikal antikuiti tigeda wid ienshent Griis, ah deh simila kolcha ah sasayati nuo az di Griiko-Ruoman wol.

Ienshent Ruoman sasayati eh-kanchibiut tu madan gobament, laa, palitix, injinierin, aat, lichicha, aachitecha, teknalaji, waarfier, rilijan, languij ah sasayati. Ruom ena wah aili divelop siblizieshan, we profeshanalaiz ah expan imilichri ah kriet sistim a gobament kaal res publica, di inspirieshan fi madan ripoblikdem[8][9][10] laka di Yunaitid Stiet ah Frans. Iachiiv impresiv teknalajikal ah aachitechal fiit, laka di kanschokshan a wah extensiv sistim a akuidok ah ruod, azwel di kanschokshan a laaj maniument, palis, ah poblik fasiliti.

Bai di hen a di Ripoblik (27 BKI), Ruom eh-don-kangka di landem rong di Meditarienian ah biyan: idomien exten frah di hAtlantik tu Ariebia ah frah di mout a di Rain tu Naat Afrika. Di Ruoman Empaya himoerj wid di hen a di Ripoblik ah di diktietaship a Agostos Siiza. 721 ier a Ruoman-Poerjan Waar taat ina 92 BKI wid deh fos waar gens Paatia. Iwuda bikoms di langgis kanflik ina yuuman ischri, ah ab mieja ifek ah kangsikuens we laas fi buot empaya. Anda Chriejan, di hEmpaya riich iterituorial piik. Ripoblikan muoriez ah chadishan taat fi diklain juurin di himpiirial piiriad, wid sivl waar az priluud kaman tu di raiz a nyuu empara. Plinta stiet, laka di Palmairiin Empaya, wuda temparerili divaid di hEmpaya juurin di kraisis a di 3d senchri.

Plieg bai hintoernal instabiliti ah atak bai difrah-difrah maigrietin piipldem, di westan paat a di hempaya brokop ina hindipendant kindom ina di 5f senchri. Disya plinta-plinta a di lanmaak we istuorian yuuz fi divaid di ienshent piiriad a yunivoersal ischri frah di prii-midiival "Daak Iejiz" a Yuurop.