Tämä on suositeltu artikkeli

Avisena

Frahn Wikipidia
(Riidirek frahn Avicenna)
Jomp go a: navigieshan, saach
Avisena.

Abū ‘Alī al-Ḥusayn ibn ‘Abd Allāh ibn Sīnā, nuo az Abū Alī Sīnā (Poerjan ابوعلی سینا), ar Ibn Sīnā (arabik ابن سینا), ar Avitzianós (Griik Aβιτζιανός), ar latnaiz Avisena (s. 980 - 1037) a weh wah Poerjan palimat ah di bes fizishan ah filasafa fiih taim. Im a weh wah aschranama, kimis, jaalajis, lajishan, pielientalajis, matimatishan, fizisis, puoyt, saikalajis, sayantis, ah tiicha. Im eh-todi medisn anda wah fizishan niem Koushyar. Ih rait nieli 450 ese pan a waid rienj a sobjek, bot a onggl 240 sovaiv. 150 a di wandem we sovaiv a pah filasafi ah 40 a dem de pah medisn. Ih muos fiemos wok a Di Buk a Iilin, wah filasafikal ah sayantifik ensaiklopidia, ah Di Kianan a Medisn, we a weh wah standad medikal texbuk ina nof midiival yunivoersiti. Ah tu, im a weh di smadi we taat Avisenian lajik ah di filasafikal skuul a Avisenizim, we influens nof Mozlim ah Skalastik tingka. Wi kansida Avisenna di Faada a Madan Medisn ah klinikal faamakalaji, espeshali fi di inchadokshan a sistimatik experimentieshan ah kuantifikieshan ina di todi a fizialaji, ih diskovri se infekshos diziiz kantiejos, ah di inchadokshan a kuarantiin fi lesn di pred a kantiejos diziiz, di inchadokshan a experimental medisn, evidens-bies medisn, klinikal chrayal, randomaiz kanchuol chrayal, ifishensi tes, klinikal faamakalaji, nyuurosaikayachri, rix fakta analisis, di aidie a di sinjuom, ah di impuotans a dayetix ah di influens a klaimit ah invairament pah elt. Im a di faada a fondamental kansep bout momentom ina fizix, an a weh di payanier a aruomaterapi fi im invenshan a stiim distilieshan ah exchrakshan a nof isenshal ail. Ih divelop di kansep a yunifaamitierianizim ah di laa a suupazishan ina jaalaji.