Tämä on suositeltu artikkeli

Avicenna

Frahn Wikipidia
Jomp go a: navigieshan, saach
Avicenna.

Abū ‘Alī al-Ḥusayn ibn ‘Abd Allāh ibn Sīnā, nuo az Abū Alī Sīnā (porjan ابوعلی سینا), ar Ibn Sīnā (arabik ابن سینا), ar Avitzianós (griik Aβιτζιανός), ar latnised Avicenna (s. 980 - 1037) a wehn wahn porjan palimat an di bes fizishan an filasifa a fi im taim. Im a wehn wahn aschranima, kemis, jialajis, lajishan, pielientalajis, matamatishan, fizisis, puoet, saikalajis, saiyantis, an tiicha. Im stodi medisn aanda wahn fizishan niem Koushyar. Im rait nieli 450 ese pan a waid riej a sobjek, bot a onggl 240 sovaiv. 150 a di wan dem we sovaiv a pahn filasifi an 40 a dem de pan medisn. Im muos fiemos wok a Di Buk a Iilin, wahn filasafikal an saiyantifik ensaiklopiidya, an Di Kyanan a Medisn, we a wehn wahn standad medikal tex buk ina nof midiival yuunivorsiti. An tu, im a wehn di smadi we staat Avicennian lajik an di filasafikal skuul a Avicennism, we influens nof Mozlim an Skalastik tingka. Wi kansida Avicenna di Faada a Madorn Medisn an klinikal faamakalaji, espeshali fi di inchrodokshan a sistimatik experimetieshan an kwantifikieshan ina di stodi a fizialaji, im diskovri se infekshos diziiz kantiejos, an di inchrodokshan a kwarantiin fi lesn di spred a kantiejos diziiz, di inchrodokshan a experimental medisn, evidens-bies medisn, klinikal chraiyal, randomaiz kanchuol chraiyal, ifishensi tes, klinikal faamakalaji, nyuurosaikaiachri, risk fakta analisis, di aidiya a di sinjuom, an di impuotans a dietiks an di influens a klaimit an envaironment pan elt. Im a di faada a fondamental kansep dem bout momentom ina fiziks, an a wehn di paionier a aruomaterapi fi im invenshan a stiim distilieshan an exchrakshan a nof isenshal ail. Im divelop di kansep a yuunifaamitierianizm an di laa a suupazishan ina jialaji.