Tämä on suositeltu artikkeli

Alboert Ainstain

Frahn Wikipidia
(Riidirek frahn Albert Einstein)
Jomp go a: navigieshan, saach
Alboert Ainstain
Einstein1921 by F Schmutzer 4.jpg

Alboert Ainstain ina 1921

Posnal infamieshan

Baan: 14 Maach 1879
Ded: 18 Iepril 1955

Profeshnal infamieshan

Profeshan: Tiiretikal fizisis

Alboert Ainstain (Albert Einstein) (14 Maach 1879 - 18 Iepril 1955) ena wah Juu, uu baan ina Joermani ah ton tiiretikal fizisis. Ih binuon fi ih tiiridem bout speshal ah jinaral relitiviti. Ina 1921 ih get di Nuobel Praiz fi Fizix, fi ih kanchribyuushan tu tiiretikal fizix ah espeshali di diskovri we ih mek bout di fotoilekchrik ifek.

Demya a di kanchribyuushan we Einstein mek tu Fizix:

  • Di speshal tiiri a relitiviti, we bring tugeda mikianix wid ilekchromagnetizim
  • Di jinaral tiiri a relitiviti, wah nyuu tiiri bout gravitieshan we fala di ikuivalens prinsipl.
  • Ih fain relitivistik kazmalaji wid wah kazmalajikal kanstant
  • Di fos smadi afta Nyuutn fi gi muo pah di periyilian advaans a Moerkiuri.
  • Im pridik se graviti ah gravitieshanal lenzn elp fi diflek lait.
  • Im kumop wid di fuotan tiiri ah wiev-paatikl dyualiti frah di toermodainamik prapati a lait
  • Di kwantom tiiri a atamik muoshan ina salid paatikl
  • Ziiro-paint enaji
  • Di semiklasikal voerjan a di Scruodingga Ikwiejan.
  • Di rilieshan dem fi atamik chranzishan prababiliti we pridik stimiulietid imishan
  • Di kwantom tiiri fi wah muonoatamik gias we pridik Bose-Einstein kandensieshan
  • Di Einstein–Podolsky–Rosen paradax
  • Di pruogram fi wah yunaitid fiil tiiri
  • Di jiomechrizieshan a fondamental fizix

Ina ih laiftaim Einstein poblish muo dah 300 sayantifik wok an muo dah 150 nan-sayantifik wok. Ina 1999 Taim Magaziin niem im di Smadi a di Senchri.



Commons
Wikimedia Commons ab midia rilietid tu: Alboert Ainstain.