Tämä on suositeltu artikkeli

Aizak Nyuutn

Frahn Wikipidia
Jomp go a: navigieshan, saach
Sar Aizak Nyuutn

Aizak Nyuutn (Isaac Newton) (4 Janiweri 1643 – 31 Maach 1727) ena wah Ingglish fizisis, matimatishan, aschranama, nachral filasifa, alkimis, a tioluojan, ah wan a di muos influenshal mandem ina yuuman ischri. Ih buk, Philosophi Naturalis Principia Mathematica, we poblish ina 1687 a wan a di muos influenshal buk ina di ischri a sayans, kaa a im pudong di grongwok fi klasikal mikianix. Ina di buk, Nyuutn diskraib yunivoersal gravitieshan ah di chrii laa a muoshan we daminiet di sayantifik vyuu a di fizikal yunivoers fi di nex chrii senchri. Nyuutn shuo se ebmli badi kanchuol bai di siem set a nachral laa, wen ih demanschriet di lingk bitwiin Misa Kepla laadem bout planit muoshan an fiim tiiri bout gravitieshan, fi kyaaswe dout bout iiliosenchrizim ah advaans di sayantifik revaluushan. Ina mikianix, ih lie out di prinsipl a kansavieshan a momentom ah anggiula momemtom. Ina aptix, ih bil di fos praktikal riflekin teliskuop, ah ih divelop wah tiiri a kola bies pah di abzavieshan we ih mek se wah prizim brokdong wait lait ina di koladem we faam di vizibl spekchrom. Azwel ih mek wah impirikal laa fi kuulin ah stodi di spiid a song. Ina matimatix, Nyuutn shier kredit wid Gatfriid Laibnits fi divelop difrenshal ah intigral kialkiulos. Ih demanschriet di jinaral bainuomial tiorem, divelop di “Nyuutn metad” fi fain out di apraximet ziiro valiu a wah fongshan, ah ih du soh wok pah di stodi a powa siiriz. Tu disya die, piipl kansida Nyuutn wan a di tap-tap sayantis a aal taim. Ina wah 2005 soervie we di Raayal Sosayati a Britn du, piipl se Nyuutn ab grieta ifek pah di ischri a sayans muo dah Alboert Ainstain.